Jyväskylän Kaupunginkirjasto – Keskisuomen Maakuntakirjaston Jyväskylän Yliopiston Kirjaston Ja

jyväskylän kaupunginkirjasto – keski-suomen maakuntakirjaston, jyväskylän yliopiston kirjaston ja jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston si

Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-suomen maakuntakirjaston,
Jyväskylän yliopiston kirjaston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun
kirjaston sisäiset kuljetukset
Selvitys Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston aineistokuljetuksista
ja sen mahdollisuuksista
Teemu Makkonen
Jyväskylän kaupunginkirjasto – Keski-Suomen maakuntakirjasto
2007
Esipuhe
Esipuhe 7
1 Aineiston kuljetus – Tulevaisuuden mahdollisuus? 5
1.1 Yhteistyöstä voimaa – Katsaus Kirjastojen välisiin kuljetuksiin
Suomessa 5
1.1.1 Seudullinen yhteistyö 6
1.1.2 Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut -hanke 8
1.1.3 kirjastojen sektorirajat ylittävä toiminta 9
2 Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston kuljetukset 11
2.1 Jyväskylän kaupunginkirjaston – Keski-Suomen maakuntakirjaston
sisäiset kuljetukset 11
2.2 Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sisäiset Kuljetukset 12
2.3 Jyväskylän yliopiston kirjaston sisäiset kuljetukset 13
2.4 Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston keskinäiset kuljetukset 14
3 Aineistokuljetuksista tulevaisuuden mahdollisuus? 15
3.1 Toimenpide-ehdotukset 17
Lähteet 18
Liitteet 20
Esipuhe
=======
Jyväskylän kirjastojen yhteistyöryhmän1 kokouksessa 2005 syksyllä tuli
esille ajatus selvittää miten Keski-Suomen yleiset kirjastot voivat
tukea etäopiskelua. Hankkeen suunnitteluun osallistui Jyväskylän
kirjastojen yhteistyöryhmä, johon silloin kuuluivat Jyväskylän
kaupunginkirjastosta kirjastotoimenjohtaja Liisa Laatu, kirjastotoimen
apulaisjohtaja Raila Junnila ja aikuistenosastonjohtaja Tuija
Venäläinen. Jyväskylän yliopiston kirjastosta suunnitteluun
osallistuivat ylikirjastonhoitaja Pirjo Vatanen, kirjaston
kehittämispäällikkö, varajohtaja Marja Sarvilinna sekä
tietopalvelupäällikkö Mirja Laitinen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun
kirjastosta osallistuivat kirjaston johtaja Eva Ijäs,
kehittämispäällikkö Raija Malherbe ja informaatikko Susanna
Niemilahti-Könkkölä.
Jyväskylän kaupunginkirjasto anoi selvitystä varten rahoitusta
Opetusministeriöltä ja hanke saatettiin aloittaa 1.12.2006. Selvitystä
tekemään palkattiin FM, projektisihteeri Teemu Makkonen. Projektin
ohjausryhmään kuuluivat kaupunginkirjastolta osastonjohtaja Tuija
Venäläinen, kirjastotoimen apulaisjohtaja Raila Junnila, Jyväskylän
ammattikorkeakoulusta informaatikko Antti Seppänen ja
atk-suunnittelija Jyri Helakangas, Jyväskylän yliopiston kirjastolta
ylikirjastonhoitaja Pirjo Vatanen ja tietopalvelupäällikkö Mirja
Laitinen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Tuija Venäläinen. Myös
Jyväskylän yliopiston kirjaston kehittämispäällikkö, varajohtaja Marja
Sarvilinna, kirjastotoimenjohtaja Liisa Laatu (28.2.2007 saakka) sekä
Jyväskylän kaupungin uusi kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen
(1.3.2007 lähtien) osallistuvat muutamiin kokouksiin
Tarkoituksena oli selvittää, miten alueen yleisiä kirjastoja
voitaisiin käyttää virtuaalisten etäopiskelumahdollisuuksien
kehittämisessä maakunnassa. Haluttiin tietoa, miten yleisten
kirjastojen yhteyksiä voitaisiin ryhtyä käyttämään hyväksi ja samalla
tarjota etäopiskelijalle vaivaton pääsy oppilaitoksensa lisensioimiin
verkkoaineistoihin. Toisena päämääränä oli selvittää, millä
edellytyksillä Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston kesken voitaisiin
aloittaa aineiston kuljetukset. Ohjausryhmä halusi tietoa erityisesti
miten kirjastojen sisäiset kuljetukset toimivat. Kuljetusselvityksellä
haluttiin saada tietoa mahdollista Jyväskylän kirjastojen välisten
aineistokuljetusten organisointia varten.
Selvitykset päätettiin tehdä kahtena erillisenä työnä ja molemmat
valmistuivat toukokuun lopulla 2007. Tässä erillisessä selvityksessä
esitellään kuljetusten nykytila sekä esitetään toimenpide-ehdotuksia.
1Aineiston kuljetus – Tulevaisuuden mahdollisuus?
=================================================
Jyväskylän seudun etäopiskelun mahdollisuuksien kehittäminen –
hankkeen tarkoituksena oli selvittää millä edellytyksillä Jyväskylän
kirjastojen sähköiset aineistot voitaisiin saattaa etäopiskelijan
käyttöön maakunnan yleisten kirjastojen kautta. Hankkeen toisena
tavoitteena oli selvittää Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston
aineiston keskinäistä kuljetuspalvelujen organisointia. Tässä
selvityksessä kartoitetaan Jyväskylän kirjastojen keskinäisten
aineistokuljetusten nykytila ja esitellään aineistokuljetusten
kehityssuuntia.
1.1Yhteistyöstä voimaa – Katsaus Kirjastojen välisiin kuljetuksiin
Suomessa
------------------------------------------------------------------
Etälainaustoiminta on ollut viime vuosina kirjastoalalla kiinnostuksen
kohde. Tietotekniikan ja usein ulkopuolisen kuljetusyrittäjän avulla
on innovatiivisesti pyritty tuomaan asiakkaiden käyttöön uusia
palveluja sekä rikkomaan alue- ja sektorirajoja. Täten
etälainaustoiminta on kansalaisten kannalta tasa-arvoistava tuoden
heidän käyttöönsä laajemmat kokoelmat riippumatta asuinpaikasta. Sen
on myös koettu tuovan säästöjä kirjastojen toimintaan. Fyysisen
kirjastoaineiston kuljetusten kehittäminen suomalaisessa
kirjastoverkossa on todennäköisesti tulevaisuudessa yksi keskeinen
kehityssuunta.
1.1.1Seudullinen yhteistyö
Kirjastokimpat ovat tuoneet etälainausmahdollisuuden asiakkaiden
käyttöön. Kuntien kirjastojen yhteistyöllä on pitkät perinteet ja noin
90 % Suomen yleisistä kirjastoista kuuluu kirjastokimppaan2.
Keski-Suomen alueella toimii vuonna 2007 kolme kirjastokimppaa.
KEPRI-kirjastokimppa syntyi pohjoiseen Keski-Suomeen vuonna 1997, kun
viisi kirjastoa hankki yhteisen järjestelmän. Kimpan sisäisistä
lainoista ei peritä maksua.3 KEPRI -kirjastoihin kuuluvat:
Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Multia,
Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi ja Viitasaari.4. Keskeinen -kimpan
muodostavat Joutsan ja Leivonmäen kirjastot.5
Aalto-kirjastot - Keski-Suomen kirjastoverkko on toinen Keski-Suomessa
toimivista kirjastokimpoista. Yhteisjärjestelmään kuuluvat: Jyväskylän
kaupunginkirjasto, Jyväskylän maalaiskunnan kirjasto, Jämsän
kaupunginkirjasto, Jämsänkosken kaupunginkirjasto, Korpilahden
kunnankirjasto, Luhangan kunnankirjasto, Muuramen kunnankirjasto,
Toivakan kunnankirjasto, Uuraisten kunnankirjasto ja Äänekosken
kaupunginkirjasto. Seutuvarauksen avulla asiakas voi saada lainaksi
toisen kunnan kirjastossa hyllyssä olevaa aineistoa. Seutuvarauksen
kautta lainatun aineiston voi uusia Aalto-kirjastojen toimipisteissä
tai internetissä. Seutuvarauksen teko ja kuljetukset maksavat
asiakkaalle 2 €. Varatun aineiston saapuminen noutopaikkaan kestää
muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Jos kirjan palauttaa muuhun
Aalto-kirjastoon kuin noutokirjastoon tai kirjan kotikirjastoon,
palautuksesta peritään 1 € lisämaksu.6 Kolmas, muita keskisuomalaisia
kimppoja pienempi Keskeinen-kirjastokimppa toimii Joutsan ja
Leivonmäen kirjastojen välillä.7
PIKI-yhteisjärjestelmä on Pirkanmaalla toimiva yleisten kirjastojen
yhteinen kirjastojärjestelmä. PIKI-yhteisjärjestelmä aloitti
toimintansa vuoden 2002 lopussa kun järjestelmään liitettiin Tampereen
kaupunginkirjaston lisäksi kuusi ympäristökunnan kirjastoa. PIKIssä on
mukana vuonna 2007 kuntaliitosten jälkeen 18 kirjastoa.
PIKI-kirjastoihin voi palauttaa muiden PIKI-yhteisjärjestelmän
kirjastojen lainoja maksamalla ns. seutukuljetusmaksun 2 €/laina.
Lainassa olevaan aineistoon voi tehdä myös varauksia eri
yhteisjärjestelmän kirjastoihin, mutta nämä varaukset on itse
noudettava ko. kirjastosta (varausmaksu 0,80 €).8
Hämeenlinnan seudun kirjastot muodostavat yhdessä Vanajanverkon
kimpan. Kimppa on aloittanut seudullisen kuljetuskokeilun jonka aikana
on tarkoitus selvittää, mikä on paras ja tarkoituksenmukaisin tapa
saada kirjat kulkemaan kuntarajojen yli kirjastojen kesken asiakkaiden
tarpeiden mukaan. Seudullinen kuljetus on tarkoitus aloittaa kahdeksan
kuukauden kokeiluhankkeena. Jos kokeilu onnistuu hyvin, toiminta
pyritään vakinaistamaan. Pyrkimyksenä on vakinaistaa lisätoiminto
lähinnä Hämeenlinnan kirjaston vahtimestarin ja teknisen tukihenkilön
toimenkuviin liittyvillä työn uudelleen järjestelyillä ja kirjaston
pakettiauton käyttöä tehostamalla. Kuljetuskokeilun kustannuksia
arvioitaessa ja eri järjestelymahdollisuuksia vertailtaessa
huomattiin, että kokonaisedullisin ratkaisu kirjaston toiminnan,
kuljetuksen sujuvuuden ja kalusto- ja henkilöstöresurssin kannalta on
palkata osa-aikainen (60 %) kuljettaja kirjaston pakettiautolle ja
yhdistää seudulliseen kuljetukseen kirjaston kaupungin sisäiset
kuljetukset (jotka vakinainen vahtimestari on hoitanut).
Vanajaverkossa seudullinen kuljetus on luonnollisesti myös valmis osa
mahdollisesti tulevan seudullisen kirjaston toimintaa.9
Monilla alueilla selvitetään nyt siirtymistä verkostomaisesta
yhteistyöstä yhden järjestäjän malliin. Mikkelin seutukirjasto on
tosiasiassa ollut toiminnassa jo useita vuosia ja Joensuussa
seutukirjasto aloitti 2.1.2007. Seutukirjastoselvityksiä on tehty muun
muassa Jyväskylässä, Kainuussa ja Kouvolan seudulla.10
Seutukirjastot edellyttävät mm. kuljetusverkkojen ylläpitoa tai niiden
luomista kirjastojen välille. Esimerkiksi Joensuun seutukirjaston
toimipisteiden välillä on kuljetukset tiistaisin ja torstaisin.
Kuljetuspalvelusta ei peritä asiakkailta erityisiä maksuja vaan
palauttaminen toiseen kirjastoon on ilmaista. Varaukset muista
kirjastoista maksavat yhden euron.11 Kuljetukset asettavat haasteita
myös seutukirjastoille, ja Jyväskylän seutukirjastoselvityksessä
vuodelta 2006 ehdotetaan mm. että kuljetuksista seutukirjaston sisällä
varten laaditaan suunnitelma12.
1.1.2Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut -hanke
Huomispäivän kirjaston logistiset -hankkeen (HUKILO) avulla pyrittiin
hakemaan keinoja kirjastokimppojen toiminnan ja logistiikan hallinnan
kehittämiseksi koko toimitusverkostossa (”monipuolisempaa palvelua
pienemmillä kustannuksilla”). Hankkeen painopiste on verkottuneen
toiminnan kehittämisessä:
*
kirjastojen seudullisen ja valtakunnallisen yhteistyön
tiivistäminen,
*
yhteistyön kehittäminen toimitusverkostossa (logistiikkakumppanit,
muut palveluntarjoajat) ja
*
alueellisen ja seudullisen yhteistyön kehittäminen
(seutulogistiikka).
Erityisesti kirjastotoiminnan näkökulmasta päätavoitteena on ollut
kirjastojen toiminnan kokonaisvaltainen tehostaminen logistiikkaa
kehittämällä ja sellaisen logistiikkajärjestelmän luominen, joka
mahdollistaa uudentyyppisten palvelujen tuottamisen. Kirjastojen
logistisen kehittämisen merkitys korostuu kirjastojen
integraatiokehityksen etenemisen myötä. Sillä saavutettavat hyödyt
lisääntyvät voimakkaasti verkoston ulottuvuuden ja integraation
edetessä yksittäisten kirjastojen tasolta kimppakirjasto- ja
seutukirjastovaiheisiin. Kirjastojen toimintaympäristön keskeisimmät
haasteet ja muutostarpeet painottuvat raportin mukaan rahoitukseen,
palveluihin, teknologiaan sekä verkostotoimintaan ja kumppanuuteen
liittyviin tekijöihin. Pilottialueena hankkeessa on ollut
pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muodostama HelMet-kirjasto.
HelMet-kirjastoissa tehdyn logistiikan nykytilaselvityksen perusteella
voidaan todeta, että logististen kustannusten osuus kimppakirjaston
kokonaistoimintakustannuksista on huomattava (31%). Tulokset
osoittivat, että logistiikkaan suoraan liittyvät kustannukset ovat
pääkaupunkiseudun kirjastoissa noin 15 milj. euroa vuodessa.
Merkittävimmät kustannusosuudet syntyvät kirjastoissa tehtävästä
logistisesta työstä (21%), varatun ja palautetun aineiston
kuljetuksista, lajittelusta ja jakelusta (6%) ja hankinnasta ja
luetteloinnista (4%). Kokonaisuutena voitiin arvioida, että
pääkaupunkiseudun kimppakirjaston logistiset kustannukset ovat noin
kolmannes kokonaistoimintakuluista. Merkittävin logistisen
kehittämisen säästöpotentiaali syntyy ensisijaisesti kirjastoissa
tehtävän logistisen työn rationalisoinnista, johon vaikutetaan varatun
ja palautetun aineiston kuljetusten, lajittelun ja jakelun
keskittämisellä ja kokonaisohjauksella.
Kirjastojen kannalta seutulogistiikka tulee olemaan potentiaalinen
mahdollistaja haluttaessa toteuttaa kirjastojen uusia logistisia
ratkaisuja. Hankkeessa tehtyjen suuntaa-antavien laskentavertailujen
tulokset osoittavat, että esimerkiksi aineiston kotiin toimittamisen
kustannukset ovat alennettavissa houkuttelevalle tasolle jo
suhteellisen pienillä volyymeillä. Seutulogististen ratkaisujen
hyödyntäminen edellyttää, että kimpan kunnat tai seutukunta ovat
mukana seutulogistisessa yhteistyössä ja alueella toimii
seutulogistinen palveluntarjoaja (esim. logistinen palveluyritys,
kuljetuspalvelukeskus).13 Etälainaustoiminnassa kuljetusjärjestelmien
räätälöinti on erittäin keskeinen osa koko järjestelmän toimivuudesta14.
1.1.3kirjastojen sektorirajat ylittävä toiminta
Kirjastosektorien rajat ylittävät kuljetuspalvelut ovat harvinaisia.
Yleisesti Suomessa kirjastot käyttävät kaukolainausta asiakkaan
etsiessä materiaalia mitä omasta kirjastosta tai kirjastokimpasta ei
ole saatavissa. Kaukolainaus on kirjastojen välistä toimintaa,
tilauksen tehneen asiakkaan on noudettava, palautettava ja uusittava
kaukolainansa aina kirjaston kautta.15
Tieteellisissä kirjastoissa Voyager-kirjastojärjestelmä mahdollistaa
yhteislainauksen käyttöönoton Voyager-konsortioon kuuluvissa
kirjastoissa.16 Tämä muutamien kirjastojen välillä jo toimiva
Universal borrowing -systeemi jäsentyy toiminnallisesti kirjastojen
eri rooleissa tuottamiksi palveluiksi, jotka asiakkaan kannalta
yhdistyvät palveluketjuksi.
*
Kotikirjastoksi (home library) määritellään se kirjasto, jossa
asiakkaalla on kortti,
*
omistajakirjastoksi (holding library) puolestaan se, mistä asiakas
tilaa kirjan,
*
asiointikirjasto (visited library) on se paikka, josta hän tekee
tilauksen ja
*
noutokirjasto (pick-up library) lopulta se paikka, josta hän
varaamansa aineiston hakee ja lainaa.
Kirjastoverkossa kaikki nämä toiminnot voivat yhdessä toimeksiannossa
jakautua neljän eri kirjaston kesken, mutta tavallista on että
kotikirjasto ja noutokirjasto ovat yksi ja sama paikka. Joustava
järjestelmä sallii kaikki variaatiot neljän roolin kesken. 17
Yhteislainauksesta sovitaan aina kirjastojen välisenä yhteistyönä. On
tilaavien ja vastaanottavien kirjastojen määriteltävissä pidetäänkö
yhteislainausta kaukopalveluna vaiko tavalliseen lainaustoimintaan
kuuluvana palveluna. Yhteistä toiminnalle on, että asiakas paikantaa
ja tilaa lainansa itse. Myös lainaajana on aina asiakas, ei kirjasto.
18
Varastokirjasto on maamme tieteellisten ja yleisten kirjastojen
yhteinen varastointikeskus. Kirjaston tarkoituksena on, että
kirjastoista siirretty aineisto olisi Varastokirjastosta yhtä
kätevästi saatavissa kuin kirjastojen omista varastoista. Tästä syystä
Varastokirjasto ei peri kirjastoilta maksua lähettämistään lainoista
tai artikkelikopiosta. Palvelutoiminnan periaate on nopeus: tilaukset
toimitetaan välittömästi. Posti noudetaan Varastokirjastosta
päivittäin klo 18.00, ja sitä ennen tulleet tilaukset pyritään
toimittamaan saman päivän aikana.19 Kirjastot voivat periä asiakkaalta
Varastokirjastosta tilatuista kaukolainoista määrittelemänsä maksun.
Rekku-kuljetus toimii Lapin läänin alueella.20 Rekku tulee sanoista
resource sharing, joka tarkoittaa aineistojen yhteiskäyttöä.21 Siinä
asiakas saa tarvitsemansa aineiston kahden euron hintaan haluamaansa
Rekku-kirjastoon. Kuljetuksiin kuuluvat Lapin yliopiston kirjasto,
Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kirjastot, Lapin
maakuntakirjasto sekä kunnankirjastoista: Lapin kirjasto-ryhmä
(Kemijärvi, Tornio, Inari, Kittilä, Kolari, Pelkosenniemi, Pello,
Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki ja Ylitornio), Karpalo-kirjastot
(Enontekiö, Muonio, Ranua ja Tervola) sekä Kemi ja Keminmaa. Rekun
ulkopuolelle jäävät kunnankirjastoista vain Posio ja Simo.
Mainittakoon, ettei Rekku-kuljetusta ei käytetä Rovaniemen kaupungin
sisällä.22 Kuljetukset hoitaa kuljetusliike kuriiripalveluna ja
Rekku-posti kulkee päivittäin kuljetusliikkeen autoissa Ranuan,
Tervolan ja sekä Rekun ulkopuolisten Simon ja Posion kirjastoja lukuun
ottamatta kaikissa muissa Lapin kirjastoissa. 23
2Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston kuljetukset
==================================================
2.1Jyväskylän kaupunginkirjaston – Keski-Suomen maakuntakirjaston
sisäiset kuljetukset
-----------------------------------------------------------------
Kaupunginkirjastolla on pääkirjaston ja kirjastoauton lisäksi
lähikirjastot Halssilassa, Huhtasuolla, Keljonkankaalla, Keltinmäellä,
Kortepohjassa, Kypärämäessä, Lohikoskella ja Säynätsalossa.
Pääkirjaston ja lähikirjastojen väliset kuljetukset hoidetaan
kirjaston sisäisinä kuljetuksina, joita hoitavat kirjaston
vahtimestarit. Kuljetukset lähtevät pääkirjastolta neljänä päivänä
viikossa: maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina
puoliltapäivin. Vahtimestarit kuljettavat sekä varatut että toisiin
pisteisiin palautetut kirjat.
*
Aalto-kuljetukset
Kuljetuksia Aalto-kirjastojen kesken hoitaa Tavaralähetit Oy.
Kuljetettava aineisto haetaan ja palautetaan pääkirjastolle kerran
viikossa. Tavaralähetit hakevat lähetyksen pääkirjastolta tiistaisin
n. 13.30 ja lähetetään keskiviikkona määräpaikkoihinsa. Torstaisin
Tavaralähetit tuovat Jyväskylään tulevat kirjat pääkirjastoon.
Jyväskylään tuodaan vain tänne tuleva aineisto, muihin
Aalto-kirjastoihin Tavaralähetit toimittavat materiaalin suoraan
lähettävästä kirjastosta.
Erityisen suosittua on ollut oppikirjojen kuljetus Aalto-kirjastojen
kesken sekä musiikkiaineistot. Kuljetettavan materiaalin määrä
vaihtelee, suurimmillaan se on Jyväskylän ja maalaiskunnan välissä,
jossa viikoittainen lähetys suuntaansa voi olla 1-1.5 hyllymetriä.
Kuljetuksen mukana voidaan myös kuljettaa kaukolainoja.
Kaupungissa kuljetusten keskittäminen pääkirjastoon osaltaan hidastaa
kuljetusten perillemenoa. Koska aikataulun mukaan Aalto-kuljetus
saapuu pääkirjastolle torstaisin 14.30–15.00, on viikon viimeinen
kaupungin sisäinen kuljetus jo lähtenyt. Kirjat odottavat
pääkirjastolla kuljetusta lähikirjastoon seuraavaan maanantaihin.
Tavaralähetit kuljettavat materiaalin perille seuraten omia
aikataulujaan. Ongelmana on se, että jos asiakas tilaa keskiviikkona
toisesta Aalto-kirjastosta materiaalia, kirjasto tai asiakas ei
välttämättä tiedä onko se ehtinyt mukaan kuljetukseen. Materiaali voi
olla mukana kuljetuksessa tai sitten se, kuljetuksen jo mentyä, voi
olla odottamassa kuljetuslaatikossa seuraavan viikon kuljetusta. 24
2.2Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston sisäiset Kuljetukset
----------------------------------------------------------------
Ammattikorkeakoulun kirjaston sisäiset kuljetukset toimivat
ostopalveluna postilta. Aineisto kuljetetaan kaksi kertaa viikossa (ma
ja to) Jyväskylässä sijaitsevien yksiköiden (Pääkampuksen kirjasto,
IT-Dynamon kirjasto, Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kirjasto,
Sosiaali- ja terveysalan kirjasto, Musiikin kirjasto) välillä.
Aineisto kuljetetaan postin muovilaatikoissa, ja koska palvelu on
hinnoiteltu kuukausittain eikä laatikoittain, kirjasto voi
tarvittaessa esim. lähettää vain yhden kirjan laatikossa.
Kirjastoyksiköiden välisten kuljetuksien määrät vaihtelevat yksikön
koon mukaan. Kirjasto arvio, että Pääkampuksen kirjastosta lähtee noin
neljä laatikkoa/kuljetuskerta, IT-Dynamon kirjastosta kaksi, Sosiaali-
ja terveysalan kirjastosta kolmesta neljään, Matkailu-, ravitsemis- ja
talousalan kirjastosta kolme ja Musiikin kirjastosta yhdestä kahteen
laatikkoa. Pienimmästä musiikin yksiköstä lähtee yleensä vajaita
laatikoita ja samoin kuin muista yksiköistä heille. Kuljetukset
kulkevat suoraan jokaisen yksikön välillä. Kaikilla kirjastoilla on
omat laatikkonsa, joihin kirjat lajitellaan valmiiksi.
Saarijärven Luonnonvara-alan kirjaston informaatikko käy Pääkampuksen
kirjastolla noin kerran viikossa, hän tuo tullessaan ja vie mennessään
kuljetettavat. Jos Saarijärvelle on kuljetettavaa muista yksiköistä
(mikä on ollut harvinaista), ne kulkevat Pääkampuksen kirjaston
kautta. Kiireellisissä tapauksissa kirjasto on myös laittanut
materiaalia postiin. Jämsänkosken Tiimiakatemian kirjasto on
käsikirjasto, joten kuljetettavaa ei ole. Yhteyshenkilö käy silloin
tällöin Pääkampuksen kirjastolla ja vie mennessään uudet hankitut
kirjat.
Yhteen laatikkoon mahtuu keskimäärin 25 kirjaa, joten viikossa
yksiköiden välillä liikkuu n. 700 kirjaa. Lukukauden ulkopuolella
esim. kesälomien aikaan määrät ovat huomattavasti pienempiä.
Opiskelijoille kuljetetaan vain varattua aineistoa ja aineiston voi
palauttaa mihin yksikköön tahansa. Hyllyssä olevat kirjat asiakkaat
joutuvat noutamaan itse ko. yksiköstä. Pääkampuksen kirjastolle ja
IT-Dynamolle palautetaan paljon sivummalla sijaitsevista yksiköistä
lainattua aineistoa. 25
2.3Jyväskylän yliopiston kirjaston sisäiset kuljetukset
-------------------------------------------------------
Yliopiston kirjastolla yksiköiden väliset kuljetukset hoidetaan
sisäisenä postina. Virastomestarit hakevat sisäisen postin kaksi
kertaa päivässä. Kirjastossa aineistokuljetukset hoidetaan siten, että
ennen lähetystä kerätään yleensä kuljetuslaatikko täyteen. Tähän kuluu
tavallisesti 1-2 päivää. Aineistoa kulkee talvisin päivittäin useita
kymmeniä nimikkeitä päivässä, mutta hiljaisimpina aikoina kesäisin
määrä on pienempi. Käyttäjät voivat noutaa varaamansa kirjansa
kirjaston eri toimipisteistä ja palauttaa myös eri toimipisteisiin
(pääkirjasto ja kampuskirjastot), eli aineistoja lähetetään ympäri
yliopistoa. Yliopiston henkilökunnalle lähetetään laitoksille
ainoastaan vapaakappaleaineistoa tutkimuskäyttöön. Henkilökunnalle ei
lähetetä lainattavaa aineistoa.
Ongelmaksi yliopiston kuljetuksissa muodostuu se, että aineiston
kuljettaminen toiseen toimipisteeseen ja takaisin kestää noin kaksi
päivää. Lisäksi varattu aineisto voi joutua odottamaan tilaajaansa
jopa seitsemän päivää varaushyllyssä. Kurssikirjoissa tämä, yhteensä
jopa yli viikon, saatavuudesta puuttuminen koetaan suureksi
haittatekijäksi aineiston kierrossa.
Koska kurssikirjojen varauksia tehdään paljon, kirjaston näkemyksen
mukaan niiden kuljettamista ja varaushyllyssä pitämistä ei pitäisi
nykyisestä lisätä. Haluttu kirja voi vuoden aikana olla matkalla ja
varaushyllyssä viikkoja, ja näin poissa aktiivikäytöstä. Aineistojen
kuljettamisen hyvä tarkoitus voi kadota aikaan: usein asiakas saa itse
noutamalla lähellä olevista kirjastoista kirjan nopeammin käsiinsä
kuin tilaamalla sen. Kuljetusten jäädessä pois aineisto vapautuu
muiden käyttöön nopeammin.
Jos taas kuljetukset laajennetaan suuremmalle alueelle, voi saatava
hyöty kadota kustannuksiin. Tämä varsinkin, jos halutaan toimittaa
aineistoa asiakkaalle nopeasti jotta aineisto olisi pois kierrosta
mahdollisimman vähän aikaa. Kustannuksia lisää myös
henkilökuntakustannukset: aineiston keräämisessä tai vastaanotossa,
pakkaamisessa, lähettämisessä ja kuljettamisessa on mukana paljon
työvoimaa. Kasvavat kustannukset kuljettamisessa voivat vähentää itse
aineiston hankintaan saatavia varoja. 26
2.4Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston keskinäiset kuljetukset
----------------------------------------------------------------
Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston kesken ei ole organisoitua
aineiston kuljetuksia, vaan asiakkaan on palautettava lainaamansa
aineisto siihen kirjastoon, josta sen alun perin on lainannut.
Yksikään kirjasto ei ota vastaan toisten kirjastojen aineistoa, mutta
joskus asiakkaat palauttavat niitä esimerkiksi palautusluukusta. Jos
tätä tapahtuu, ovat kirjastojen toimintatavat erilaisia. Toiminta on
epäsäännöllistä ja jäsentymätöntä.
Ammattikorkeakoulun kirjasto pyrkii siihen, että asiakas itse hakee
itse epähuomiossa toiseen kirjastoon palauttamansa aineiston ja
palauttaa sen ammattikorkeakoululle. Esimerkiksi kaupunginkirjastoa on
pyydetty ilmoittamaan ammattikorkeakoululle sinne palautuneiden
ammattikorkeakoulun kirjojen nidenumerot. Tämän jälkeen
ammattikorkeakoulun kirjasto neuvoo asiakkaansa hakemaan aineiston
pois kaupunginkirjastosta ja palauttamaan ne ammattikorkeakouluun.27
Muiden kirjastojen materiaalista ammattikorkeakoulun kirjastoon
palautuu enimmäkseen kaupunginkirjaston kirjoja sekä jonkin verran
yliopiston kirjaston aineistoa. Pääkampuksen kirjastolta otetaan
yhteyttä aineiston omistavan kirjaston asiakaspalveluun, ilmoitetaan
heille palautuneiden kirjojen viivakoodit ja pyydetään ottamaan
yhteyttä asiakkaaseen. 28
Myös kaupunginkirjastoon palautuu yliopiston kirjaston ja
ammattikorkeakoulun kirjaston aineistoa. Tarvittaessa vahtimestarit
ovat käyneet toimittamassa kaupunginkirjastoon palautuneet, toisten
kirjastojen aineistot, takasin yliopistolle ja ammattikorkeakoululle.29
Yliopiston kirjastoon palautuu harvakseltaan kaupunginkirjaston
aineistoa. Nämä kerätään virastomestareiden huoneeseen, josta
kaupunginkirjaston vahtimestarit voivat ne noutaa. Ammattikorkeakoulun
kirjaston aineistoa ei yliopiston kirjastoon yleensä palauteta, vaikka
ammattikorkeakoulun opiskelijat kirjastoa käytävätkin. Myös muiden
yliopistojen kirjoja palautuu kirjastoon.30
3Aineistokuljetuksista tulevaisuuden mahdollisuus?
==================================================
Kirjastokimpat ja yleistyvä seudullinen yhteistyö lisäävät
kirjastoaineiston kuljetuksia kimpan tms. organisaation sisällä.
Tietotekniikan avulla aineisto saadaan yhä paremmin kiertoon eikä se
jää seisomaan jonkin kirjaston hyllyyn. Tästä tehokkuudesta hyötyvät
kirjastojen lisäksi asiakkaat, joiden käyttöön saadaan näin suuremmat
kokoelmat. Asiakas voi yhdellä haulla etsiä aineiston sekä tilata sen
omaan kirjastoonsa. Samaa kirjastojärjestelmää käyttävien kirjastojen
kesken käytettävä tekniikka on jo olemassa, ja asiakas voi hoitaa
toiminnon itse ilman kirjastohenkilökunnan apua. Kimpan tms. sisällä
aineisto kuljetetaan asiakkaan valitsemaan noutopisteeseen eikä sitä
tarvitse, aineiston löytyessä kimpan sisältä, enää kaukolainata. Tämä
tuonee säästöjä kirjastojen toimintakuluihin. Toimiakseen kimppa
vaatii kirjastoja yhdenmukaistamaan toimintatapojaan ja tekniikkaansa.
Asiakkaiden käyttäessä tiedonhauissaan yhä enemmän tietoverkkoja ja
heidän totuttua, varsinkin kimppojen sisällä, vaivattomuuteen, suuriin
kokoelmiin ja aineiston kuljetuksiin, noussee jatkossa asiakkaiden
puolelta toiveita laajemmista kuljetuksista. Keski-Suomen alueella
suurin osa kunnista kuuluu jo kimppaan, ja täten asukkaat ovat
kimppansa kuljetusten piirissä. Yleiset kirjastot ovat yleisesti hyvin
verkostuneita ja maamme mittakaavassa suurin osa kuuluu kimppoihin.
Kirjastojen väliset kuljetukset ovat tulevaisuudessa yksi tärkeä
kirjastoverkkomme toimintaa kehittävä suuntaviiva. Voidaan kysyä,
millä edellytyksillä esimerkiksi Keski-Suomessa toimivien kimppojen
olemassa olevia väyliä hyväksi käyttäen aineistoa voitaisiin toimittaa
asiakkaille jopa yli kimpparajojen?
Korkeakoulukirjastoissa tilanne on erilainen. Ne eivät ole
verkostoituneet ”kimppamaisesti”. Korkeakoulukirjastot toimivat
tärkeässä roolissa suuremman koulutusorganisaation osana, ja niille
kohdistetaan vaatimuksia niin asiakkaiden kuin organisaationkin
puolelta. Asiakkaat vaativat aineistoa ja organisaatio tuloksia niin
taloudellisesti kuin koulutuksellisesti. Opiskelijan pitää pystyä
opiskelemaan ja valmistumaan ajallaan, eikä tämä onnistu tehokkaasti,
jollei hänen käyttöönsä pystytä antamaan opiskelumateriaalia. Näin
ollen korkeakoulukirjastoille on tärkeää, että aineisto, niin fyysinen
kuin sähköinen on saatavilla. Kuitenkin kirjastojen mahdollisuudet
hankkia kasvavien opiskelijamäärien edellyttävää määrää
oppimateriaalia on suhteellisesti supistunut.
Etäopiskelijoiden mahdollisuuksia tehokkaaseen opiskeluun voidaan
lisätä esimerkiksi panostamalla verkon kautta tapahtuvaan opiskeluun.
Tällöin oppilaitoksen täytyy jatkuvasti kehittää
verkko-oppimateriaalinsa sisältöjä, verkkoaineistoja sekä teknisesti
niiden saavutettavuutta. Koska opiskelussa tarvitaan yhä fyysistä
aineistoa, kuljetukset olisivat monien etäopiskelijoiden kannalta
hyödyllisiä.
Tällä hetkellä aineistoa voidaan kaukolainata perinteisesti
kirjastojen välisin toiminnoin mihin kirjastoon tahansa, asiakkaan
tehtäväksi jää tilauksen tekeminen omaan kirjastoonsa ja palvelusta
maksaminen. Aineisto toimitetaan postitse asiakkaan halumaan
kirjastoon.
Keskisuomalaisen (etä)opiskelijan kannalta olisi houkuttelevaa, jos
hän pystyisi tilaamaan lähikirjastoonsa mahdollisimman itsenäisesti ja
edullisesti aineistoja oman korkeakoulunsa kirjastosta. Opiskelijan
kannalta tämä olisi hyvää palvelua.
Ongelmia on. Kuljettaminen lisää aineiston poissaoloa saatavuudesta.
Tämän vuoksi korkeakoulukirjastojen olisi syytä miettiä, haluavatko ne
toisaalta tarjota etäopiskelijalle mahdollisuuden tilata kirjoja
toisiin kirjastoihin ja näin parantaa palvelua, mutta samalla jossain
määrin heikentää aineiston saatavuutta sen ollessa matkalla toisiin
toimipisteisiin? Halutun kurssikirjallisuuden kasvavat kuljetusajat
saattavat lisätä opiskelijoiden hankaluuksia saada aineisto ajallaan
käsiinsä, ja täten mahdollisesti viivyttävät opintoja.
Kuljetusten nopeus suhteessa hintaan on avainasemassa: nopealla
kuljetuksella fyysinen aineisto on mahdollista saada nopeasti takaisin
kiertoon. Nopeus / tiheys vaikuttanee nostavasti kuljetusten
kustannuksiin, ja tämä voi määrärahojen puutteessa puolestaan vähentää
hankintaa ja lisätä entisestään opiskelijoiden hankaluuksia aineiston
saamisen suhteen.
Jyväskylän sisällä, yliopiston kirjaston, ammattikorkeakoulun
kirjaston ja kaupunginkirjaston, kuljetusten todellista hyötyä
kannattaa miettiä. Jos kaupungin sisälle halutaan perustaa kirjastojen
välinen kuljetusrengas, on sen taloudellisuutta mietittävä suhteessa
saatavaan todelliseen hyötyyn. Kuljetusten pitäisi olla tiheät, että
niistä saatava hyöty ei katoaisi aikaan. Välimatkat kaupungissa ovat
suhteellisen lyhyet, eikä ehkä ole opiskelijoiden eikä kirjastojenkaan
kannalta hyödyllistä jos kurssikirjojen saatavuus heikkenee
entisestään niiden ollessa matkalla noutopisteeseen tai sieltä pois.
Usein opiskelija todennäköisesti saisi aineiston nopeimmin käsiinsä
käymällä sen itse hakemassa ja palauttamassa kuin tilaamalla
kuljetuksen.
Tällä hetkellä Jyväskylän kirjastot käyttävät kaukolainausta
lainatessaan asiakkailleen toisen kirjaston aineistoa. Asiakkaita myös
neuvotaan kääntymään sen kirjaston puoleen josta aineistoa olisi
saatavilla. Asiakkaat eivät pysty tilaamaan omatoimisesti materiaalia
yli kirjastosektorien. Kirjastot eivät myöskään ota vastaan toisten
kirjastojen aineistoja, vaan kehottavat asiakkaita palauttamaan
lainaamansa kirjat itsenäisesti ne omistavaan kirjastoon. Kirjastoihin
palautuu jonkin verran toisten kirjastojen aineistoa. Tähän ei
Jyväskylän kirjastoissa ole kehitetty yhteneväistä menettelytapaa,
vaan kirjat toimitetaan epäsäännöllisesti vakiintumattomin kirjastojen
sisäisin kuljetuksin (vahtimestarit) keinoin perille.
3.1Toimenpide-ehdotukset
------------------------
*
Kirjastosektorirajat ylittävä yhteistyö. Jatketaan ja vahvistetaan
vuoropuhelua Jyväskylän kolmen suurimman kirjaston kesken.
*
Päätetään aloitetaanko kirjastojen väliset kuljetukset. Kirjastot
määrittelevät edellytykset joilla ne ovat valmiit suunnittelemaan
kuljetuksia (mitkä aineistot otetaan mukaan, kuinka nopeaa
kuljetusta tarvitaan tms.)
*
Määritellään kuljetusten toiminta-alue, selvitys. Jyväskylän
seudulla toimii Aalto-kirjastojen kuljetusketju joka kattaa
kymmenen kunnankirjastoa Keski-Suomessa. Tätä valmista ketjua
voinee hyödyntää jos yliopistonkirjasto ja ammattikorkeakoulun
kirjasto suunnittelevat kuljetustensa laajentamista
organisaatiorajan yli. Jos kuljetuksia halutaan laajentaa koko
Keski-Suomeen, koko maakunnan kuljetuksista tulisi tehdä laajempi
selvitys joka kattaa Jyväskylän kirjastot, Aalto-kirjastot,
Kepri-kirjastot, sekä kimppoihin kuulumattomat kunnankirjastot. On
löydettävä tasapaino kustannusten ja saatavan hyödyn välille.
*
Määritellään kuljetusten muoto. Kaukolainaus on toimiva menetelmä.
Käytetäänkö ja kehitetäänkö sitä, vain käytetäänkö ulkopuolisia
kuljetusyrittäjiä (kimpat)?
*
Aineiston kuljettaminen kirjastojen kesken. Toiseen kirjastoon
palautuneen aineiston kuljetuksia kaupungin sisällä olisi
kehitettävä. Kirjastojen olisi hyvä selkeyttää toimintatapansa
samanlaisiksi ja sopia miten aineiston suhteen menetellään (kuinka
usein, miten ja kuka kuljettaa?) Valittu tapa olisi tiedotettava
kirjastojen henkilökuntien tietoon.
*
Erikoisryhmät. Voisivatko Jyväskylän kirjastot kehittää
toimintatapojaan aineistokuljetuksissa erityispalveluja
tarvitseville asiakkaille (Kaupunginkirjaston kirjat voidaan
kuljettaa kotipalvelun kautta. Voidaanko myös mahdolliset
korkeakoulukirjastojen aineistot ottaa mukaan)?
Lähteet
=======
Www-lähteet:
Aalto-kirjastot. Hyvä tietää.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aalto/hyvatietaa.htm Viitattu
26.3.2007
Joensuun seutukirjasto. Seutukirjasto aloittaa.
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/etusivu/uutinen2.htx
Viitattu 26.3.2007
Hämeenlinnan kaupunki. Koulutus- ja kulttuurilautakunnan kokous
12.03.2007 17.00 7 § Kirjaston seudullinen kuljetuskokeilu.
http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=32305&pykala=7
Viitattu 18.4.2007
Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto.
Kaukopalvelu. http://www.jkl.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Viitattu 26.3.2007
Kirjastot.fi. Joutsan kunnankirjasto.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kunnankirjasto.aspx?municipalityID=172
Viitattu 18.4.2007
Kirjastot.fi.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kunnankirjasto.aspx?municipalityID=172
Viitattu 8.5.2007
Kunnat.net. Seutukirjastoja syntymässä.
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;9250;113047
Viitattu 26.3.2007
Laukala, Matti ja Löfgren, Peter ja Pajunen-Muhonen, Hanna:
Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut Verkostotoiminnan
kehittäminen kirjastotoimialalla Liikenne- ja viestintäministeriön
julkaisuja 56/2004. http://www.mintc.fi/oliver/upl904-56_2004.pdf
Viitattu 26.3.2007
Lukkarinen, Kati ja Saarinen, Heli: Rekku. Kirjastoresurssien
yhteishallinta Lapin kirjastoissa. Raportti Aurora-kirjastojen
kokeilusta 1.6.2001 – 31.8.2002.
http://www.lapinkirjasto.fi/files/20050218121933.pdf Viitattu
26.3.2007
Pylkönmäen kirjaston käyttösäännöt.
http://www.pylkonmaki.fi/index.php?id=47 Viitattu 3.4.2007
Räisänen, Juhani, Räisänen, Markku ja Kananen, Jukka. Universal
Borrowing – yhteislainaus Suomessa. Tietolinja. Helsingin yliopiston
kirjaston elektroninen tiedotuslehti 1/2004.http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0104/yhteislainaus.html
Viitattu 27.3.2007
Seutukirjastoselvitys 2006. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman
verkostokaupunkikunnat.
http://www3.jkl.fi/kirjasto/julkaisut/seutukirjastoselvitys.pdf
Viitattu 26.3.2007
Tampereen kaupunginkirjasto- Pirkanmaan maakuntakirjasto.
PIKI-yhteisjärjestelmä. http://www.tampere.fi/kirjasto/piki.htm
Viitattu 26.3.2007
Varastokirjasto. http://www.varastokirjasto.fi/kaukopalvelu.htm
Viitattu 26.3.2007
Wigell-Ryynänen, Barbro: Yleisten kirjastojen kehittäminen. Kirjasto
monipalvelukeskuksena.
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/kirjastoverkkopalvelut/pdf/kivepa_paiva07esitykset/090307wigell-ryynanen.pdf
Viitattu 26.3.2007
Wiitaunionin kirjastopalvelut.
http://www.wiitaunioni.fi/fi/palvelut_asukkaille/kirjastopalvelut/?id=16
Viitattu 26.3.2007
Lapin yliopisto. Rekku-lainat. http://www.ulapland.fi/?deptid=21753
Viitattu 26.3.2007 Lapin kirjasto. Rekku - Kirjastoresurssien
yhteishallinta Lapin kirjastoissa.
http://www.lapinkirjasto.fi/?deptid=12990 Viitattu 26.3.2006
Haastattelut:
Haastattelu kaupunginkirjaston kuljetuksista: Lea Hassinen 20.3.2007.
(JYM)
Sähköposti ammattikorkeakoulun kuljetuksista: Monika Heikkilä (JAMK)
22.3.2007.
Haastattelu yliopiston kirjaston kuljetuksista: Marjut Virkkunen
(JYK), Tuula Hölttä (JYK) 23.3.2007 ja sähköposti Marja Sarvilinna
(JYK) 17.4.2007
Liitteet
========
Liitteet :
Liite 1.
M ahdollinen kuljetuskaavio jos mukaan otetaan
korkeakoulukirjastojen kaupungissa sijaitsevat toimipisteet sekä
kaupunginkirjaston pääkirjasto. Pääkirjaston kautta kuljetukset on
mahdollista laajentaa muihin kaupunginkirjaston toimipisteisiin sekä
Aalto-kirjastoihin. On esimerkiksi ratkaistava miten aineisto liikkuu
toimipisteiden välillä: ohjataanko aineisto lajittelukeskuksen kautta
vai kulkeeko aineisto toimipisteiden välillä suoraan ja mikä on
kuljetusaika?
1 Katso yhteistyöstä: Jyväskylän kirjastot.
http://www.jyvaskylankirjastot.fi/ Viitattu 16.4.2007
2 Wigell-Ryynänen, Barbro: Yleisten kirjastojen kehittäminen. Kirjasto
monipalvelukeskuksena.
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/kirjastoverkkopalvelut/pdf/kivepa_paiva07esitykset/090307wigell-ryynanen.pdf
Viitattu 26.3.2007
3 Pylkönmäen kirjaston käyttösäännöt.
http://www.pylkonmaki.fi/index.php?id=47 Viitattu 3.4.2007
4 Wiitaunionin kirjastopalvelut.
http://www.wiitaunioni.fi/fi/palvelut_asukkaille/kirjastopalvelut/?id=16
Viitattu 26.3.2007
5 Kirjastot.fi. Joutsan kunnankirjasto.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kunnankirjasto.aspx?municipalityID=172
Viitattu 18.4.2007
6 Aalto-kirjastot. Hyvä tietää.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/aalto/hyvatietaa.htm Viitattu
26.3.2007
7 Kirjastot.fi.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kunnankirjasto.aspx?municipalityID=172
Viitattu 8.5.2007
8 Tampereen kaupunginkirjasto- Pirkanmaan maakuntakirjasto.
PIKI-yhteisjärjestelmä. http://www.tampere.fi/kirjasto/piki.htm
Viitattu 26.3.2007
9 Hämeenlinnan kaupunki. Koulutus- ja kulttuurilautakunnan kokous
12.03.2007 17.00 7 § Kirjaston seudullinen kuljetuskokeilu.
http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=32305&pykala=7
Viitattu 18.4.2007
10 Kunnat.net. Seutukirjastoja syntymässä.
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;9250;113047
Viitattu 26.3.2007
11 Joensuun seutukirjasto. Seutukirjasto aloittaa.
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/etusivu/uutinen2.htx
Viitattu 26.3.2007
12 Seutukirjastoselvitys 2006. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman
verkostokaupunkikunnat.
http://www3.jkl.fi/kirjasto/julkaisut/seutukirjastoselvitys.pdf
Viitattu 26.3.2007
13 Laukala, Matti ja Löfgren, Peter ja Pajunen-Muhonen, Hanna:
Huomispäivän kirjaston logistiset ratkaisut Verkostotoiminnan
kehittäminen kirjastotoimialalla Liikenne- ja viestintäministeriön
julkaisuja 56/2004. http://www.mintc.fi/oliver/upl904-56_2004.pdf
Viitattu 26.3.2007
14 Lukkarinen, Kati ja Saarinen, Heli: Rekku. Kirjastoresurssien
yhteishallinta Lapin kirjastoissa. Raportti Aurora-kirjastojen
kokeilusta 1.6.2001 – 31.8.2002.
http://www.lapinkirjasto.fi/files/20050218121933.pdf Viitattu
26.3.2007
15 Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto.
Kaukopalvelu. http://www.jkl.fi/kirjasto/maakunta/kaukopalvelu
Viitattu 26.3.2007
16 Räisänen, Juhani, Räisänen, Markku ja Kananen, Jukka. Universal
Borrowing – yhteislainaus Suomessa. Tietolinja. Helsingin yliopiston
kirjaston elektroninen tiedotuslehti 1/2004.http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0104/yhteislainaus.html
Viitattu 27.3.2007
17 Lukkarinen, Kati ja Saarinen, Heli: Rekku. Kirjastoresurssien
yhteishallinta Lapin kirjastoissa. Raportti Aurora-kirjastojen
kokeilusta 1.6.2001 – 31.8.2002.
http://www.lapinkirjasto.fi/files/20050218121933.pdf Viitattu
26.3.2007
18 Räisänen, Juhani, Räisänen, Markku ja Kananen, Jukka. Universal
Borrowing – yhteislainaus Suomessa. Tietolinja. Helsingin yliopiston
kirjaston elektroninen tiedotuslehti 1/2004http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0104/yhteislainaus.html
Viitattu 27.3.2007
19 Varastokirjasto. http://www.varastokirjasto.fi/kaukopalvelu.htm
Viitattu 26.3.2007
20 Lapin yliopisto. Rekku-lainat. http://www.ulapland.fi/?deptid=21753
Viitattu 26.3.2007
21 Lapin kirjasto. Rekku - Kirjastoresurssien yhteishallinta Lapin
kirjastoissa. http://www.lapinkirjasto.fi/?deptid=12990 Viitattu
26.3.2006
22 Lapin yliopisto. Rekku-lainat http://www.ulapland.fi/?deptid=21753
Viitattu 26.3.2007
23 Lapin kirjasto. Rekku - Kirjastoresurssien yhteishallinta Lapin
kirjastoissa. http://www.lapinkirjasto.fi/?deptid=12990 Viitattu
26.3.2006
24 Haastattelu 20.3. Lea Hassinen (JYM)
25 Sähköposti: Monika Heikkilä (JAMK) 22.3.2007
26 Haastattelu kuljetuksista: Marjut Virkkunen (JYK), Tuula Hölttä
(JYK) 23.3.2007 ja sähköposti Marja Sarvilinna (JYK) 17.4.2007
27 Haastattelu 20.3. Lea Hassinen (JYM)
28 Sähköposti: Monika Heikkilä (JAMK) 22.3.2007
29 Haastattelu 20.3. Lea Hassinen (JYM) ja Sähköposti: Monika Heikkilä
(JAMK) 22.3.2007
30 Haastattelu kuljetuksista: Marjut Virkkunen (JYK), Tuula Hölttä
(JYK) 23.3.2007 ja sähköposti Marja Sarvilinna (JYK) 17.4.2007